Z-sukupolvi (1995–2010 syntyneet) odottaa asumiselta paljon: asunnon on taattava omaa tilaa, turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Edullisen asunnon vuoksi voidaan tinkiä neliöistä, mutta oman asunnon oven takaa tulee löytyä yhteisiä tiloja. Jos joukkoliikenne on laadukasta, tarvetta omalle autolle ei ole. Omilleen muuttamisessa nuoria huolestuttaa rahojen riittäminen ja taidot hoitaa käytännön asioita.

Asumisen uudet tuulet puhaltavat Z-sukupolven mukana. Omistaminen haastetaan, asumisen vaatimukset muuttuvat ja vuokra-asumisen suosio kasvaa. Tämä käy ilmi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin yhdessä A-Lehtien kanssa teettämästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin 13–20-vuotiaiden suhtautumista itsenäiseen asumiseen.

”Z-sukupolvi on tulossa opiskelija-asuntomarkkinoille, ja se muuttaa asumiseen liittyviä odotuksia ja vaatimuksia. Nuorten asettamia kriteerejä asunnoille ovat kunto, sijainti ja hinta. Meidän on vastattava odotuksiin ja tarjottava opiskelijoiden hyvinvointia tukevia ja edullisia asuntoja samalla, kun kaupungistuminen aiheuttaa hintojennousua”, sanoo Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Itsenäisyyttä kaivataan, mutta yksinäisyyttä pelätään

Lähes puolet kyselyyn vastanneista nuorista haluaa asua yksin. Yksin asumista perustellaan itsenäisyydellä ja omalla rauhalla. Toisaalta suurin osa vastaajista (56 %) haluaisi viettää toisinaan aikaa muiden asukkaiden kanssa. Asuntojen myös toivotaan laajenevan yhteisiksi tiloiksi.

”Kaupungistuminen luo sirpaleisuutta etenkin asumiseen. Nuoret viettävät vähemmän aikaa kotona, ja yhä enemmän oleskellaan julkisissa tiloissa, esimerkiksi kahviloissa ja kirjastoissa. Olohuone voi olla muualla kuin kotona, ja siksi yhteistilojen ja yhteisöllisyyttä tukevien palvelujen merkitys kasvaa”, Tarhio kertoo.

Nuoret ovat myös valmiita tinkimään asunnon koosta edullisuuden tähden. Tutkimukseen vastanneista nuorista 53 % voisi asua yhden huoneen miniasunnossa, jos asunto olisi edullisempi.

”Kasvukeskuksissa pienet asunnot kiinnostavat opiskelijoiden lisäksi myös muita asukkaita. On tärkeää tarjota opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja, jotta opiskelijat ja työssäkäyvät eivät joudu kilpailemaan asunnoista keskenään”, Tarhio sanoo.

Nuoret käyttävät joukkoliikennettä ahkerasti

Helsingin seudun liikenteen mukaan pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoista 58 % käyttää HSL:n joukkoliikennettä päivittäin, ja 43 % pitää sitä mieluisimpana tapana. Helsingin seudun 18–29-vuotiaat tekevät 36 % arkipäivän matkoistaan joukkoliikenteellä – selvästi keskimääräistä (22 %) enemmän.

”On tärkeää tukea nuoria opiskelijoita, sillä heidän maailmankuvansa ja liikkumistottumuksensa muodostuvat vahvasti opiskelujen aikana. Tarjoamalla laadukkaita joukkoliikennepalveluja tuemme nuoria itsenäistymisessä ja myös myöhemmissä elämänvaiheissa”, sanoo HSL:n joukkoliikenteen osastonjohtaja Tero Anttila.

Z-sukupolven ja opiskelijoiden muuttuvia odotuksia asumista kohtaan käsiteltiin Hoasin mediatilaisuudessa, jossa esityksiä aiheesta pitivät ympäristöministeri Krista Mikkonen, Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio, HSL:n joukkoliikenteen osastonjohtaja Tero Anttila, Tilastokeskuksen Arja Tiihonen sekä A-Lehtien Nuorten medioiden johtaja Anni Lintula.

Lisätietoja:

Matti Tarhio, toimitusjohtaja, Hoas
p. 0400 800 255
matti.tarhio@hoas.fi

Tero Anttila, joukkoliikenteen osastonjohtaja, HSL
p. 050 555 2932
tero.anttila@hsl.fi

Arja Tiihonen, Tilastokeskus
p. 029 551 3272
arja.tiihonen@tilastokeskus.fi

Anni Lintula, Nuorten medioiden johtaja, A-lehdet
p. 050 4144 233
anni.lintula@a-lehdet.fi

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä yli 9 700 kpl ja asukkaita noin 19 000. www.hoas.fi