Maitotilojen määrässä dramaattinen pudotus, mutta pihviliha vetää – ”Kun lihansyönti vähenee, lihan laatu alkaa merkitä”

Pihvikarjatilojen suhteellinen osuus on Suomessa kasvussa. Angus-rotukarjaa kasvattava Henrik Kähönen uskoo laatulihan kiinnostavan jatkossa yhä enemmän niitä kuluttajia, jotka vähentävät lihan osuutta ravinnossaan ja haluavat lihalta entistä enemmän makua.

Juankoskella Pohjois-Savossa sijaitsevalla Kuonan tilalla kasvaa yli sata pihvinautaa. Tila on perustettu 1940-luvulla, ja nyt 50 hehtaarin kokoista tilaa pitää jo kolmannessa polvessa viljelijä Henrik Kähönen.

Kähösen omistama tila on erikoistunut pihvikarjan loppukasvatukseen. Kähönen kasvattaa arvokasta aberdeen angus -karjaa.

”Aberdeen angus on alun perin Skotlannista lähtöisin oleva pihvikarjarotu. Tuotamme maistuvaa pihvilihaa, joka on täysin antibioottivapaata. Tavoitteenamme on nostaa laatulihan arvoa Suomessa: siksi etsimme jatkuvasti uusia kanavia ja yhteistyökumppaneita, jotta voimme kasvattaa lihan toimituksia ja ihmisten tietoisuutta pihvikarjalihasta”, Kähönen kertoo.

Lihatiedotuksen viime vuoden kyselytutkimuksen mukaan* 39 prosentille vastaajista maku on tärkein syy, jonka vuoksi he syövät lihaa. Toisaalta osa kuluttajista myös pyrkii vähentämään lihan osuutta ruokavaliostaan. Lihatiedotuksen tutkimuksen mukaan lihansyöntiä sanoi viime vuonna vähentäneensä 22 prosenttia vastaajista.

Kähönen uskoo lihan syönnin vähentämisen johtavan siihen, että tiedostavat kuluttajat valitsevat yhä useammin laadukkaan, maukkaan pihvilihan maitorotuisen lihan sijaan.
”Kun lihansyönti vähenee, kiinnitetään enemmän huomiota siihen, mitä syödään – eli lihan laatu alkaa merkitä”, Kähönen sanoo.

Pihvikarjan kasvatus vakiintui Suomessa jo 20 vuotta sitten, laatulihaa saa myös marketeista

Naudanlihantuotanto perustuu Suomessa maito- ja liharotuisiin eläimiin. Suomessa on tällä hetkellä noin 1 500 pihvikarjaan erikoistunutta emolehmätilaa ja noin 1 700 loppukasvatustilaa. Pihvikarjan kasvatus lähti yleistymään Suomessa noin 40 vuotta sitten. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana se on vakiintunut nykyiselle tasolleen.

Emolehmätilojen määrän arvioidaan pysyvän vakaana. Pihvikarjan suhteellinen osuus on siis kasvussa”, Pihvikarjaliiton tiedottaja ja toimintakoordinaattori Susanna Heikkinen kertoo.

Suomessa on kuusi valtarotua, jota pihvikarjatilalliset kasvattavat: yleisimpiä rotuja ovat charolais, hereford, angus ja limousin. Osa lihasta myydään kuluttajille suoraan tiloilta.

”Pihvilihalle on kysyntää. Suoramyynnin lisäksi lihaa myös menee lihatalojen kautta ruokakauppoihin, joten kuka tahansa voi ostaa halutessaan elintarvikeketjusta pihvilihaa”, Heikkinen sanoo.

Lihan alkuperämaa näkyy nyt ravintoloissa: ”Voi saada ihmiset heräämään”

Viime toukokuusta lähtien ravintoloiden on ollut pakollista ilmoittaa kirjallisesti naudan- sian-, lampaan-, vuohen ja siipikarjan lihan alkuperämaa. Käytännössä tämä tarkoittaa asian ilmoittamista esimerkiksi ruokalistassa tai taulussa ravintolan seinällä.

Kähösen mukaan on erittäin hyvä, että alkuperämaa on näkyvillä, jotta kuluttaja voi tehdä helpommin tietoisen valinnan. Hän toivoisi lain ulottuvan myös tulevaisuudessa lihajalosteisiin.

”Kyllä se herättää tunteita, jos taulussa lukee ensimmäisenä, että ”tänään tarjolla australialaista lihaa””, Kähönen sanoo.

Myös Pihvikarjaliiton Heikkinen kertoo lihan alkuperämaan ilmoittamisen olevan hyvä asia.

”Se voi saada ihmiset heräämään siihen, mistä asti liha on tuotu Suomeen. Suomalaisen lihan ehdoton vahvuus on siinä, että antibiootteja käytetään vain vähän ja pelkästään lääkintään – ulkomailla niitä annetaan ehkäisevästi ja peittämään ongelmia. Kun on tietoinen suomalaisen ja ulkomaisen lihantuotannon eroista, ymmärtää, miten hyvä eläinterveys Suomessa on”, Heikkinen summaa.

Lähteet:

*Lihatiedotuksen kyselytutkimus: Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2018: https://www.lihatiedotus.fi/uutiset/lihan-asema-suomalaisessa-ruokavaliossa-on-edelleen-vakaa.html?p27=2

Lisätietoja:

Henrik Kähönen
viljelijä ja karjatilallinen
Kuonan tila
puh. 044 286 9010
henrik.kahonen@gmail.com

Susanna Heikkinen
tiedottaja, toimintakoordinaattori
Pihvikarjaliitto
puh. 040 588 1067
susanna.heikkinen@pihvikarjaliitto.fi

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernära