Kotimainen tomaatti kestää vertailun talvellakin – kasvihuoneviljely on Suomessa monin tavoin ekologisempaa kuin etelässä

Kotimainen kasvihuoneviljely on kehittynyt nopeasti aiempaa kestävämmäksi tuotantotavaksi. Teknologia on avittanut kasvihuoneen valaisuratkaisuja, ja moni viljelijä on siirtynyt led-valoihin. Närpiöläinen Stefan Gulin vaihtoi tomaattiviljelynsä lamput ledeihin, ja tomaattisato kasvoi noin 15 prosenttia samalla kun energiankulutus laski huomattavasti.

Närpiöläinen tomaattiviljelijä Stefan Gulin aloitti kasvihuoneyrittäjänä vuonna 2003 sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Hän oli yksi ensimmäisistä Närpiön viljelijöistä, joka asensi kasvihuoneisiinsa led-valot. Moni viljelijä on tullut perässä.

”Siirryimme ledeihin vuonna 2013 pienellä koealueella. Pari vuotta sen jälkeen jatkoimme led-valojen asentamista yhä suuremmille alueille, ja 2016 koko 13 000 neliömetrin alueella oli ledit”, Gulin sanoo.

Nyt Gulinin kasvihuoneiden suurpainenatriumlamppuja täydentävät ledit, jotka kuluttavat vähemmän sähköä, tuottavat vähemmän päästöjä ja kasvattavat kasveja nopeammin.

Ennen asennusta Gulin kävi monta kertaa Hollannissa tutustumassa valaistukseen ja sen toimintaan. Yritykselle investointi led-valoihin oli suuri.

”Käytännössä investointi maksoi noin miljoona euroa, mutta kustannustehokkaamman tuotannon saavuttamiseksi uskon, että on hyvä hyödyntää uutta teknologiaa, jotta voimme kehittää kasvihuoneviljelyä jatkossakin”, hän kertoo.

Ledeistä taloudellista vaikutusta ja suuri ympäristöhyöty

Aikaisemmin kasvihuonetuotanto kulutti valtavasti sähköä talvella. Viljelijöiden siirtyminen vähäpäästöisempiin energianlähteisiin on pienentänyt roimasti kotimaisen kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä.

Oy Gulin Ab:ssä monet valinnat on tehty ympäristö edellä. Esimerkiksi kasvihuone lämpenee puuhakkeella, ja lyhyet kuljetusmatkat kuluttajille, auttavat minimoimaan hävikin.

Gulin kertoo, että etenkin ledien ympäristöhyöty on ollut yritykselle suuri. Ledeistä saadaan myös taloudellista hyötyä.

”Voimme tuottaa enemmän satoa vähemmällä energialla, ympäristöystävällisesti. Tomaattisato kasvoi noin 15 prosenttia ja energiankulutus laski huomattavasti”, Gulin kertoo.

Öljynkäyttö on pudonnut kasvihuoneissa kymmenessä vuodessa 85 prosenttia

Luonnonvarakeskuksen tuottaman viime keväänä julkaistun tutkimuksen mukaan* kotimaisen kasvihuoneviljelyn tuotannon hiilijalanjälki on puolittunut vuosien 2004-2017 välillä. Merkittävänä tekijänä on öljynkäytön väheneminen jopa 85 prosentilla.

Kun vertaillaan kotimaisen kasvihuonetuotteen ja ulkomaan tuontikasviksen ympäristövaikutuksia, energiankäyttö ei ole suinkaan ainut asia, johon kiinnittää huomiota. Esimerkiksi yhden kotimaisen kurkku- tai tomaattikilon tuotantoon tarvitaan noin 20-35 litraa vettä. Espanjalaisen tuotannon vesijalanjälki on 91-kertainen, eli reilusti yli 3 000 litraa tomaattikiloa kohden.

Myös viljelyaloissa on eroa: esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan kymmenkertainen ala maata saman vihannesmäärän tuotantoon Suomeen verrattuna.

Kestävä kuluttaja miettii valinnoissaan myös esimerkiksi työntekijöiden oloja tuotannossa. Kotimaisen tuotteen ostopäätöksen jälkeen voi olla varma siitä, että teko on vastuullinen.

Gulin toivoo, että myös kuluttajat arvostaisivat yhä enemmän ekologisuutta ruokaostoksissaan ja nostaa esille kotimaisten kasvisten puhtauden.

”Meille suomalaisille kasvihuoneviljelijöille on suuri etu, että voimme kasvattaa kasviksia käyttämättä torjunta-aineita toisin kuin eteläisillä leveysasteilla. Biologisen torjunnan lisäksi meillä Suomessa on puhdas ja raikas kasteluvesi”, hän sanoo.

*Tutkimus: Kasvihuonetuotannon ilmastovaikutuslaskenta 2004 ja 2017 todellisten energiakulutustilastojen perusteella sekä vesijalanjälki >>

Kuvia tästä linkistä

Lisätietoja:

 

Johanna Smith
SLC:n puutarha-asiamies
p. 041 465 1094
johanna.smith@slc.fi


Stefan Gulin
kasvihuoneyrittäjä
Oy Gulin Ab, Närpiö
p. 0400 697 075
sähköposti
stefan.gulin@agrolink.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernära