Operail aloittaa yhteistyön Suomen johtavien metsäteollisuuskonsernien kanssa
Operail-konserniin kuuluva Operail Leasing Finland Oy on allekirjoittanut pitkäaikaiset yhteistyösopimukset Suomen johtavien metsäteollisuuskonsernien kanssa 195 hakevaunun vuokraamisesta.
Kansainvälinen logistiikka- ja kuljetusyhtiö Operail aloittaa yhteistyön Suomen johtavien metsäteollisuuskonsernien kanssa.
”Olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme aloittaa yhteistyön Suomen johtavien metsäteollisuuskonsernien, kuten Metsä Groupin kanssa osana metsäteollisuuden toimitusketjua. Olemme kiitollisia luottamuksesta, jota kumppanimme ovat meitä kohtaan osoittaneet”, toteaa Operailin johtoryhmän jäsen Paul Lukka.
Vaunutoimitukset suomalaiskumppaneille ovat jo käynnistyneet, ja ensimmäiset 55 vaunua on jo luovutettu. Loput yhteensä 195 vaunusta toimitetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.
”Tavaravaunujen kysyntä jatkuu voimakkaana. Kyseinen yli 10 miljoonan euron investointi on osa pitkän aikavälin strategiaamme, jonka tavoitteena on kasvattaa toimintaa Suomessa ja laajentaa raidekaluston vuokrausliiketoimintaamme”, Lukka jatkaa.
Operail on myös perustanut Operail Finland Oy -nimisen yrityksen hoitamaan rahdinkuljetuspalveluja Suomessa.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana Operail Group on investoinut yli 70 miljoonaa euroa hankkimalla 1 500 uutta tavaravaunua, jotka on on vuokrattu kansainvälisille asiakkaille. Operail Groupilla on yhteensä 3 500 tavaravaunua, joista 2 300 on vuokralla ja 1 200 vaunua on yhtiön omassa käytössä. Operailin tytäryhtiö Operail Finland Leasing Oy keskittyy tavaravaunujen ja niihin liittyvien palvelujen tarjoamiseen suomalaisille asiakkaille.
Lisätietoja:
Paul Lukka, johtoryhmän jäsen, AS Operail, paul.lukka@operail.com, +372 615 7602
Priit Raamat, viestintäjohtaja, AS Operail, priit.raamat@operail.com, +372 5557 9956
Operail on kansainvälinen rautatie- ja kuljetusalan yhtiö, jonka pääasialliset liiketoiminta-alueet ovat rautatiekuljetukset, vaunujen vuokraus ja rautatiekaluston kunnossapito- ja valmistus. Operailin tavarakuljetukset olivat vuonna 2018 13,4 milj. tonnia. Konsernin omistuksessa on yli 3500 vaunua, joista lähes 2 200 on vuokrattu kansainvälisille asiakkaille. Operailin Tapan varikolla rakennetaan moderneja C-30M-vetureita sekä yhtiön omaan käyttöön että vientiin. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 72,7 milj. euroa ja käyttökate 15,7 milj. euroa, Operailin viime tilikauden voitto oli 9,2 milj. euroa. Konsernin palveluksessa on yli 700 työntekijää.
Clear Channel valittiin Helsinki-Vantaan mediakumppaniksi – Heartbeats-konsepti mahdollistaa viestien kohdistamisen yksilöidymmin
Finavia on valinnut Clear Channel Suomi Oy:n mediakumppanikseen Helsinki-Vantaan lentoasemalle
Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva mediakumppanuus Finavian kanssa antaa hienon pohjan tulevalle yhteistyölle. Tulemme uudistamaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle ennakkoluulottoman mediakokonaisuuden, joka tukee lentoaseman identiteettiä, tunnelmaa ja palveluja. ”Mainosratkaisumme ja -teknologiamme edustavat alan huippua, ja sulautuvat osaksi lentoasemaympäristöä luontevalla, vahvalla ja elämyksellisellä tavalla. Haluamme mediakumppanuuden myötä tukea Finavian strategiaa sekä osaltamme toteuttaa visiotamme upeasta lentoasemasta. Clear Channel on maailman johtava lentoasemamainonnan tarjoaja, joten pystymme hyödyntämään myös globaalia osaamistamme arvokkaan mainosympäristön luomisessa”, sanoo Clear Channelin tuote- ja kehitysjohtaja Lassi Tolonen.
”Arvostamme Clear Channelin monivuotista kokemusta lentoasemamainonnasta. Kasvava ja kehittyvä Helsinki-Vantaa on media- ja toimintaympäristönä ainutlaatuinen. Vuosien yhteistyön perusteella on hyvä jatkaa eteenpäin”, kommentoi Helsinki Vantaan lentoaseman kaupallinen johtaja Nora Immonen.
Lentoasema tarjoaa mainostajille uniikin ja elämyksellisen mainosympäristön
Digitaalisen ulkomainonnan edelläkävijänä Clear Channel Suomi rakentaa asiakkaille entistäkin vaikuttavampia ratkaisuja täysin ainutlaatuisessa mainosympäristössä, joka tarjoaa brändeille parhaan tarttumapinnan kansainvälisyyteen, ostovoimaiseen yleisöön ja aktiivisiin kuluttajiin. Lentoaseman mainosratkaisuihin tulevat kuulumaan vaikuttavat digitaaliset pinnat, sekä promootiot, luovat erikoistoteutukset sekä pidempikestoiset kampanjat. Kohderyhmiin kohdistetut, lentoasemaympäristön innovatiiviset ratkaisut tarjoavat mainostajille myös verrattoman mahdollisuuden tavoittaa juuri oikea yleisö oikeaan aikaan.
Uusi Heartbeats-konsepti luo uudenlaisia mahdollisuuksia
Helsinki-Vantaa on vilkas kansainvälinen lentoasema, jonka kautta kulkee vuosittain yli 21 miljoonaa matkustajaa. Clear Channel on kehittänyt uuden mainonnan muodon, jolla voidaan kohdentaa viestejä saapuvien ja lähtevien matkustajien liikkeiden perusteella.
”Kutsumme tätä mallia Heartbeats-konseptiksi. Ymmärrämme matkustajien tarpeet ja pystymme yhdistämään ne haluttuun viestiin. Yleisö kohdataan innovatiivisella tavalla - oikeaan aikaan - oikeassa paikassa. Ymmärtämällä lentoaseman matkustajien rytmiä, luomme uniikin mediakokemuksen. Tiedämme milloin mainontaa kannattaa voimistaa ja milloin on parempi luoda rauhallisempia tunnelmia. Heartbeats-konsepti luo merkittävän mahdollisuuden uudistaa mainontaa ja palveluja Helsinki-Vantaan lentoasemalla”, kertoo Lassi Tolonen.
Clear Channel Suomi Oy on osa kansainvälistä Clear Channel Communications – konsernia ja on voimakkaasti kehittyvä ulkomainontayritys ja digitaalisen ulkomainonnan edelläkävijä.
Lisätiedot:
Lassi Tolonen, Tuote- ja kehitysjohtaja, Clear Channel Suomi Oy, p. 040 523 0041, lassi.tolonen@clearchannel.fi
Tommi Nöjd, Head of Airport Media, Clear Channel Suomi Oy, p. 207 312 00 tommi.nojd@clearchannel.f
Ville Bergman, Sales Director, Clear Channel Suomi Oy, p. 207312 043, ville.bergman@clearchannel.fi
Academic Workin uusi toimitusjohtaja Laura Christie haluaa vaikuttaa henkilöstöpalvelualan maineeseen: Lisää diversiteettiä ja ammattimaisuutta rekrytointeihin
Academic Workin toimitusjohtaja vaihtuu – Stefan Heinrichs vetämään Saksan liiketoimintaa
Nuoriin ammattilaisiin erikoistunut henkilöstöpalveluyritys Academic Work vaihtaa toimitusjohtajaa. Yhtiön rekrytointiprosesseja Suomessa johtanut Laura Christie aloittaa uudessa tehtävässään 01.01.2020. Suomessa Academic Work on kasvanut viime vuosina lähes 50 prosentin vuosivauhtia. Tänä vuonna liikevaihdon ennakoidaan nousevan yli 55 miljoonaan euroon.
Academic Workin uusi toimitusjohtaja Laura Christie jatkaa yhtiön roolin vahvistamista. Asiakkaiden rekrytointitarpeita halutaan palvella jatkossa entistä kokonaisvaltaisemmin.
"Haluamme olla vahva vaikuttaja ja vastuullisuuden puolestapuhuja toimialalla. Itse tulin firmaan vuonna 2011, ja henkilöstömme on kymmenkertaistunut. Kulttuuri ja arvot sekä energia ja tekemisen meininki on säilynyt, ja siksi olen edelleen täällä", Christie sanoo.
Academic Work on kasvanut viime vuosina lähes 50 prosentin vuosivauhtia. Yrityksen voimakas kasvu on vaatinut vahvaa panostamista toimintakulttuuriin.
"Olemme pitäneet koko ajan kiinni korkeista laatuvaatimuksista sekä asiakkaitamme että työntekijöitämme kohtaan. Lisäksi olemme tehneet paljon töitä henkilöstön pysyvyyden ja tyytyväisyyden eteen. Myös esimiesten kouluttaminen ja suoran palautteen mahdollisuus työntekijöiltä johdolle ovat olleet tärkeässä roolissa Academic Workin kulttuurissa", Christie kertoo.
Henkilöstöpalvelualan maineessa parannettavaa: toiminta avoimemmaksi
Christien mukaan henkilöstöpalvelualan maineessa on edelleen paljon parannettavaa. Toiminnan avoimuus niin asiakkaiden, työnhakijoiden kuin asiakkailla työskentelevien konsulttien suuntaan on entistä tärkeämpää. Kaikille osapuolille on oltava selvää, mistä henkilöstöpalveluyrityksen palvelun hinta muodostuu ja mitä sillä saa.
Kaikkien alan toimijoiden edun mukaista on, että noudatetaan yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja saadaan myös lainsäädäntö joustavaksi vastaamaan tämän päivän tarpeita. Esimerkiksi asiakasyrityksen on pystyttävä tarjoamaan etuja myös henkilöstöpalvelun kautta työllistetyille. Lainsäädäntö, joka perustuu 20 vuoden työsuhteisiin, ei aja työntekijöiden eikä työnantajien etuja.
Epävarmuus talouden ja toimintaympäristön ennustettavuudessa luo haasteita yritysten resursointiin. Työtehtävät muuttuvat yhä projektimuotoisemmaksi, mikä vaatii joustavuutta henkilöratkaisuihin. Osaaminen saattaa vanhentua vuosissa, ja yritysten on kyettävä uudelleenkouluttamaan henkilöstöään.
"Henkilöstöpalveluyritykset tarjoavat näihin haasteisiin erilaisia ratkaisuja. Moneen tehtävään ei ole saatavilla valmiita osaajia, ja vaihtoehdoksi jää parhaan potentiaalin tunnistaminen ja kouluttaminen", Christie painottaa.
Diversiteettiä lisää – akateemiset ulkomaiset osaajat jäävät nyt ilman työpaikkaa
Useat tutkimustulokset puoltavat sitä, että yrityksen suorituskyky paranee korkean diversiteetin seurauksena. Suomessa valmistuu vuosittain tuhansia ulkomaisia suomalaisen korkeakoulututkinnon suorittaneita. Nämä jäävät kuitenkin suurelta osalta hyödyntämättä, koska yritykset eivät ole valmiita palkkaamaan vieraasta kulttuurista tulevaa tai englanninkielistä osaajaa.
"Diversiteetti on suomalaisissa organisaatioissa lastenkengissä. Yhden naisen palkkaaminen 50 miespuolisen työntekijän joukkoon tai vieraskielisen sukunimen omaavan henkilön työllistäminen ei vielä tuo aitoa diversiteettiä. Maksamme yhteiskuntana korkeaa hintaa siitä, että korkeakoulutamme ilmaiseksi ihmisiä, jotka lähtevät muualle töihin", Christie sanoo.
Academic Work on panostanut paljon kompetenssipohjaiseen rekrytointiin. Henkilöstöpalvelualalla on Christien mukaan paljon tehtävää ja myös vaikutusvaltaa siihen, että rekrytointeja tehdään yhä ammattimaisemmin, myös diversiteetti huomioiden.
"Prosessissa on huomioitava tasapuolisuus hakijoita kohtaan, määriteltävä haettavan tehtävän vaatimukset huolella ja varmistuttava, että haettava henkilö myös vastaa näihin vaatimuksiin", Christie sanoo.
Laura Christie aloittaa uudessa tehtävässään 01.01.2020. Kymmenen vuotta Academic Workia Suomessa johtanut Stefan Heinrichs siirtyy vetämään konsernin Saksan liiketoimintaa.
Kuvat:
Laura Christie
https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Academic%20Work/Laura%20Christie/?i=52knSUjNBqcQxHADadVRft6bwW8rXyCK
Stefan Heinrichs
https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/i/TWGarpcwxB9NCPfEMsAyF8jg2DRZ6mtz
Lisätiedot:
Laura Christie
Toimitusjohtaja (01.01.2020 alkaen)
Academic Work
laura.christie@academicwork.fi
+358 50 447 9604
Katja Miettinen
markkinointi- ja viestintäjohtaja
Academic Work
katja.miettinen@academicwork.fi
+358 40 779 2492
Stefan Heinrichs
toimitusjohtaja
Academic Work
stefan.heinrichs@academicwork.fi
+358 50 447 9687
Haastattelupyynnöt:
Juho Toivonen
viestintäkonsultti, asiakasvastaava
Kaiku Helsinki
juho.toivonen@kaikuhelsinki.fi
+358 40 075 3033
Academic Work on nuoriin ammattilaisiin erikoistunut henkilöstöpalvelu- ja rekrytointiyritys, joka on Suomen vahvin osaaja nuorten korkeakoulutettujen työllistämisessä ja urakehityksessä. Academic Workin sisaryhtiönä toimii koulutusyritys Academy. Academy kouluttaa ja työllistää osaajia uusiin tehtäviin toimialoilla, joilla on osaamispula. Academic Work Finland on osa Academic Work Groupia. Yritys on aloittanut toimintansa Suomessa vuonna 2008. Kansainvälisesti yritys välittää konsernitasolla noin 20 000 työpaikkaa vuosittain. Academic Work Finlandin liikevaihto vuonna 2018 oli 43,3 M€ ja arvio vuodelle 2019 on 55 M€. www.academicwork.fi
Valokuitu ja sähköverkko samalla kertaa maahan – Mikkelin kyläverkot voitti Vuoden yhteisrakentamisteko 2019 -kilpailun
Vuoden yhteisrakentamisteko 2019 -kilpailun kuntasarjan voittaja on Mikkelin kyläverkot -hanke. Hankkeessa rakennettiin samaan aikaan valokuituyhteyksiä ja säävarmaa sähköverkkoa. Yhteisrakentamista koordinoi Rejlers.
Mikkelin kyläverkot -hankkeessa rakennettiin valokuituyhteydet lähes 700 asuntoon kaupungin maaseutukyliin. MPY Palvelut Oyj vastasi valokuituverkon suunnittelusta ja toteuttamisesta. Valokuituyhteyksien kanssa yhtäaikaisesti rakennettiin Järvi-Suomen Energian säävarmaa sähköverkkoa.
Yhteisrakentamishankkeessa asukkaat saivat samalla, usein harmia aiheuttavalla kaivuukerralla sekä luotettavasti toimivan sähköverkon että nopeat tietoliikenneyhteydet.
Hankkeessa mukana olevat toimijat hyötyivät yhteisrakentamisesta muun muassa kustannussäästöinä, vaikka töiden ja aikataulujen yhteensovittaminen aiheuttaa oman lisätyönsä.
”Infran kustannustehokas rakentaminen edellyttää toteuttajilta sujuvaa yhteistyötä. Meillä on osaamista yli toimialojen ja pitkä kokemus yhteisrakentamisesta. Voimme olla samanaikaisesti mukana eri osapuolien rakennushankkeissa riippumattomana toimijana”, sanoo Rejlersin liiketoimintajohtaja Ari Vainikka.
Projektien johtaminen, rakentamisen valvonta, turvallisuuden hallinta, yhteisrakentaminen ja sidosryhmäyhteistyön koordinointi ovat Rejlersin ydinosaamista.
”Yhteisrakentamisen onnistumisessa on olennaista toimiva ja oikea-aikainen sidosryhmäyhteistyö. Meillä on halu kehittää yhteisrakentamista, koska sen edut ovat kaikille osapuolille kiistattomat”, Vainikka jatkaa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Vuoden yhteisrakentamisteko 2019 -kilpailussa etsittiin uusia toimintatapoja, joilla maaurakointia vaativien infratöiden yhteensovittaminen eri toimijoiden kesken yleistyisi ja helpottuisi. Kilpailuun ilmoitettiin yhteensä 21 hanketta.
Mikkelin kyläverkot -hanke rahoitettiin Maaseuturahastosta.
Lisätietoja:
Ari Vainikka
Liiketoimintajohtaja
ari.vainikka@rejlers.fi
Puh. 0400 358 685
Rejlers on kansainvälinen, monipuolisia insinööripalveluita tuottava yritys, joka yhdistää ICT- ja insinööriosaamisen. Rejlers tarjoaa asiakkailleen digitaalisia palvelu- ja projektiratkaisuja sekä konsulttipalveluita teollisuuden, energian, rakentamisen ja infrastruktuuriin aloille.
Rejlers-konsernin Suomen yhtiöiden liikevaihto vuonna 2018 oli noin 56,2 miljoonaa euroa. Suomen Rejlers on osa pohjoismaista Rejlers AB -yhtiötä. Toiminta Suomessa alkoi vuonna 1980 Mikkelissä. Yritys on kasvanut tasaisesti. Suomessa Rejlers toimii 20 paikkakunnalla ja työllistää lähes 1 000 asiantuntijaa. www.rejlers.fi
Suomesta tuli digin edelläkävijä myös suunterveydessä
Kasvatetaanko tulevaisuudessa keinotekoisia hampaita?
Suomesta on viime vuosina tullut suunterveyden digitalisaation kärkimaita. Asiantuntijan mukaan kehityksen taustalla ovat innovatiiviset kotimaiset teknologiayritykset ja ennakkoluulottomat hammaslääkärit.
”Kun muissa maissa ei tiedetty 3D-kuvantamisesta vielä paljon mitään, me suomalaiset olimme siinä jo pitkällä. Kotimaiset teknologiavalmistajat ovat aivan alan etunenässä”, kertoo suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Antero Salo Oral Hammaslääkäreiltä.
”Lisäksi etenkin isommissa hammaslääkäriketjuissa on panostettu laitehankintojen ohella vahvasti myös henkilökunnan koulutukseen. Me hammaslääkärit olemme viime vuosina saaneet opetella paljon uutta. Tässä työssä ei saa pelätä teknologiaa, vaan pitää tutustua rohkeasti uuteen”, Salo linjaa.
Käsityöläisestä ohjelmisto-osaajaksi
Hammaslääkärin työnkuva on askel askeleelta kehittynyt käsityöläisestä ohjelmisto-osaajaksi.
”Hammaslääkärin työssä käytettävät ohjelmistot ovat nykyisin aivan toisella tasolla kuin 15 vuotta sitten. Pystymme hyödyntämään dataa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Esimerkiksi hammasimplantin tekeminen aloitetaan 3D-kuvaamalla potilaan suu ja luomalla virtuaalinen malli, jonka perusteella hammaslaboratorio lopulta valmistaa digitaalisesti yksilöllisesti räätälöidyn kruunun”, kertoo Salo.
Asiakkaalle teknologian kehitys näkyy hoidon kehittymisessä entistäkin nopeammaksi ja turvallisemmaksi.
”Esimerkiksi siirtyminen kaksiulotteisesta kuvantamisesta 3D-kuvantamiseen paljastaa hammaslääkärille hampaan juurten pienetkin rakenteet ja auttaa havaitsemaan infektiot tarkemmin kuin ennen. Tarkempi kuva myös pienentää entisestään riskiä vaurioittaa hermoa eri toimenpiteissä”, Salo selventää.
Hampaat kasvamaan keinotekoisesti?
Korjaavan hammashoidon digitaalisuus alkaa olla Suomessa jo arkipäivää. Salo ennustaa tulevaisuuden teknologioiden harppaavan vieläkin pidemmälle.
”Joskus tulevaisuudessa pystymme kasvattamaan keinotekoisesti uusia hampaita puuttuvien tilalle. Jo sitä ennen hampaiden 3D-printtaaminen yleistyy varmasti.”
Lähitulevaisuudessa teknologia auttaa tekemään paikoista ja implanteista entistä aidomman näköisiä.
”Ohjelmiston avulla hammaslääkäri voi analysoida tarkasti paikan tai kruunun väriä verrattuna muihin hampaisiin. Vähän kuin maalikaupassa sekoittamalla näihin saadaan täysin yhteensopiva väri”, Salo ennakoi.
Vaikka teknologia on vallannut alaa, hammaslääkärin kädenjälki ei ole kadonnut täysin näkymättömiin.
”Lääkäri voi suorittaa koko hoitoprosessin alusta loppuun digitaalisesti, mutta koneet ja ohjelmistot toimivat loppujen lopuksi vain apuna. Lääkäri vastaa yhä työn viimeistelystä ja potilasturvallisuudesta”, Salo tiivistää.
ESIMERKKEJÄ SUUNTERVEYDEN DIGITEKNOLOGIASTA
3D-röntgen – ”Enää ei tarvitse keskustella, otetaanko potilaan suusta 2D- vai 3D-kuva. Laitteiden säteilymäärät ovat nykyisin todella alhaisia. Kolmiulotteisuus tuo huomattavasti enemmän informaatiota lääkärille.”
Implanttien virtuaalimallit – ”Kun potilaan suu on ensin skannattu kolmiulotteisesti, 3D-kuvan perusteella suunnitellaan virtuaalisesti implantti. Virtuaalimalli siirretään digitaalisesti hammaslaboratorioon, joka valmistaa sen perusteella yksilöllisesti potilaan suuhun räätälöidyn kruunun.”
Poraohjurit – ”3D-printattu poraohjain auttaa lääkäriä poraamaan aiempaa tarkemmin. Ohjurin avulla esimerkiksi hammasimplantin asennus onnistuu jopa ilman ikenen avaamista. Tämä nopeuttaa potilaan toipumisaikaa toimenpiteen jälkeen.”
Navigaattorit – ”Neurokirurgiassa navigaattoreita on käytetty jo 30 vuotta, mutta nyt ne ovat tulleet myös hammaslääketieteeseen. Navigaattori auttaa lääkäriä kohdistamaan toimenpiteen juuri oikeaan paikkaan.”
Esimerkit antoi Oral Hammaslääkärien suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Antero Salo.
Lisätietoja:
Oral Hammaslääkärit Oyj
Miia Björs
viestintäsuunnittelija
Puh. 040 558 7318
Sähköposti: miia.bjors@oral.fi
Oral Hammaslääkärit Oyj (www.oral.fi) on valtakunnallisesti toimiva suun terveydenhoitopalveluita tuottava yhtiö, jossa työskentelee yli 1600 alan ammattilaista. Yhtiön liikevaihto vuonna 2018 oli 103 miljoonaa euroa. Oral toimii 67 toimipisteessä ympäri Suomea. Konserniin kuuluu myös Oral Hammaslaboratorio Oy.
Oral Hammaslääkärit Oyj:n omistaa Colosseum Dental Group. Sillä on yhteensä lähes 300 hammaslääkäriasemaa Suomessa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Tanskassa. Colosseum Dentalin taustalla toimii edunsaajana kansainvälinen Jacobs Foundation -hyväntekeväisyyssäätiö, joka tukee lasten ja nuorten kehittymistä maailmanlaajuisesti.
Suomi mainittu! #forgivemoji-kampanja kerää huomiota ympäri maailmaa – anteeksiantamisen emojia voi äänestää vielä kahden viikon ajan
Omaa emojia anteeksiantamiselle on saanut ehdottaa ja äänestää verkossa pian kolmen kuukauden ajan. Tähän mennessä anteeksiantamisen emojia vaatii yli 4 000 henkilöä. Kampanja on herättänyt kiinnostusta myös maailmalla aina Eurooppaa, Australiaa ja Yhdysvaltoja myöten.
Anteeksiantamisen emojin äänestäminen päättyy 15. marraskuuta. Marraskuun aikana kampanjan työryhmä julkistaa valitsemansa anteeksiantamisen emojin ja lähettää sen emojivalikoimaa hallitsevalle Unicode-järjestölle.
Tähän mennessä kampanja on kerännyt laajaa huomiota niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Forgivemoji-kampanjan taustalla on useita hyväntekeväisyysjärjestöjä. Yksi kampanjaan osallistuneista tahoista on Helsingin Diakonissalaitos.
Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Antti Pentikäinen painottaa, että on välttämätöntä oppia tukemaan sovinnon saavuttamista, koska muuten konfliktin ja koston kierteet syvenevät. Pentikäinen toimii sovintoprosesseja kehittävän yksikön johdossa ja tutkimusprofessorina George Masonin yliopistossa Washingtonissa.
”Olemme rakentamassa Sovinnon kansanliikettä, jotta siitä tulisi kansalaisoikeus, taito ja velvollisuus. Anteeksipyytäminen ja antamiseen kannustaminen sosiaalisessa mediassa sopii tähän hyvin”, sanoo Pentikäinen.
Kampanjaan on tullut paljon ehdotuksia anteeksiantamisen emojiksi. Se on kiinnostanut medioita aina Guardianista BBC:hen. Kampanjaan on lähtenyt mukaan myös suomalaisia julkisuuden henkilöitä, kuten toimittaja Kaj Kunnas, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä ja näyttelijä Minttu Mustakallio. Kampanjasivun videoilla he pohtivat anteeksiantamista eri näkökulmista.
Suosituimmalla emojilla nyt yli tuhat ääntä
Tällä hetkellä suosituin ehdotus on sydämen edessä kättä paiskaavat kädet, jolla on reilut tuhat ääntä. Kampanjasivuille ehdotetuista emojeista on nostettu uusia ehdotuksia mukaan myös ennakkolistalle.
Omaa suosikkiaan emojiksi ehtii vielä äänestää kampanjan verkkosivuilla osoitteessa www.forgivemoji.fi. Sivuilla voi vielä antaa myös oman ehdotuksen anteeksiantamisen emojille.
Forgivemoji-kampanjan tavoitteena on saada anteeksiantamisen emoji lisättyä kansainväliseen emojivalikoimaan. Unicode-järjestö määrittelee, mitä emojeja ihmisillä pitää olla käytettävissä sekä antaa eri palveluille ja laitevalmistajille raamit niiden toteuttamiselle. Järjestö päivittää emojivalikoimaa kerran vuodessa. Prosessi emojin hakemisesta emojin saatavuuteen puhelimessa voi kestää parikin vuotta, ja hakemuksessa on perusteltava muun muassa emojin käyttötarkoitusta ja -tiheyttä, erottavuutta sekä toteuttamiskelpoisuutta.
Forgivemoji-kampanja on käynnistynyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aloitteesta. Kampanjassa on mukana useampi hyväntekeväisyysjärjestö, joiden kohteisiin kampanja kerää varoja emojin etsinnän ohessa. Mukana ovat Martti Ahtisaaren perustama konfliktinratkaisujärjestö CMI, Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin seurakuntayhtymä ja Sovinnon kansanliike. Kampanjan viestinnästä vastaa viestintätoimisto Kaiku Helsinki.
#forgivemoji
https://forgivemoji.com/saannot/kampanjassamukana/
Lisätietoja
Kirkkohallitus
Tuomo Pesonen, viestintäjohtaja
050 378 0041
CMI
Elina Lehtinen, viestintä- ja varainhankintajohtaja
040 834 0465
Kirkon Ulkomaanapu
Sara Linnoinen, Sihteeristön päällikön sijainen, Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto
+358 406 216 085
Suomen Lähetysseura
Hanna Hokka, markkinointi- ja varainhankintapäällikkö
+358 20 712 7096
Adven ostaa metsäteollisuusyhtiö Pankaboardin energiantuotannon
Erikoiskartonkeja Lieksassa valmistava Pankaboard myy energiayhtiö Advenille nykyisen energiantuotantolaitteistonsa. Adven tuottaa jatkossa palveluna Pankaboardin kartongintuotantoon tarvitseman höyryn. Pankaboardin uusiutuvaan energiaan perustuvasta energialaitoksesta tulee teholtaan yksi Advenin suurimmista kohteista, noin 33 megawattia.
Kartonkitehdas Pankaboard on Pohjois-Karjalaisen Lieksan alueen merkittävimpiä yrityksiä ja suurin työllistäjä, ja sillä on noin 160 työntekijää. Pankaboard toimii globaalisti, sillä se toimittaa kartonkeja pääosin vientiin yli 500 asiakkaalle 65 eri maahan. Energiantuotannon myyminen Advenille on osa yhtiön kasvustrategiaa. Kauppaan ei liity henkilöstömuutoksia.
- Ydinstrategiamme on kehittää, valmistaa ja myydä erityiskartonkeja globaalilla tasolla. Haluamme, että energiantuotantoamme hoitaa maailmanluokan energiaosaaja ja voimme itse keskittyä ydinliiketoimintaamme. Samalla pystymme vapauttamaan resursseja kasvuun. Adven valikoitui kumppaniksi paitsi energia-alan osaamisen myös metsäteollisuuden asiantuntemuksensa takia, Pankaboardin toimitusjohtaja Lauri Junnila kertoo.
Kaupassa Advenin omistukseen siirtyy polttoaineenaan noin 80 %:sti kiinteää, kotimaista biomassaa käyttävä energiakeskus, johon liittyy myös vara- ja huipputuotantokapasiteettia. Lisäksi yli 20 prosenttia energiantuotannossa käytettävästä polttoaineesta on kiertotalouteen perustuvaa eli tulee kartongin tuotannosta ylijääneistä aineksista, muun muassa puun kuoresta ja jäteveden käsittelyssä syntyvästä lietteestä.
Erikoistuminen on vienyt lieksalaisen yrityksen kansainvälisille markkinoille
Pankaboardissa uskottiin jo yli 10 vuotta sitten, että kilpaillulla metsäteollisuuden alalla kasvua voi saavuttaa erikoistumalla. Pankaboard onkin tätä nykyä maailmanlaajuisesti johtava paksujen taivekartonkien ja päällystämättömien erikoiskartonkien valmistaja.
Työllistämisen lisäksi yrityksellä on paikallisesti tärkeä rooli myös alihankintaketjun kautta, sillä esimerkiksi raakapuu hankitaan lähiseudun metsistä.
- Pankaboardissa ollaan rohkeita edelläkävijöitä: yritys on päättänyt, että he pystyvät kasvamaan ja pärjäämään kilpaillulla markkinalla entistä paremmin niin, että he keskittyvät ydinliiketoimintaansa entistä vahvemmin. Advenin kannalta kohde on merkittävä. Kyseessä on yksi Advenin suurimmista yksittäisistä energialaitoksista ja tärkeä uusi referenssi metsäteollisuuden alalla, Advenin myyntipäällikkö Leo Toivonen sanoo.
Adven tekee heti alkuvaiheessa investointeja energiakeskukseen. Niihin kuuluvat esimerkiksi tehokkuuden parantaminen ja keskuksen automaatiojärjestelmän uudistaminen.
Lataa tästä käyttöösi kuvat Pankaboardin tehtaalta (ilmakuva ja kuva tehdasalueesta)
Kuvia saa käyttää vapaasti. Kuvien lähde: Pankaboard
Lisätiedot:
Pankaboard, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Lauri Junnila, lauri.junnila@pankaboard.com puh. 050 598 8050
Adven, myyntipäällikkö Leo Toivonen, leo.toivonen@adven.com, puh. 040 7084194
Adven
Meitä advenilaisia ohjaa tarkoitus: Advantage in energy. For business, people and planet. Olemme osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uskomme, että ympäristöä säästävien energiaratkaisujen avulla, jotka etsimme, rakennamme ja kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa, voimme vaikuttaa yritysten, ihmisten ja maapallon tulevaisuuteen.
Adven on johtava energia- ja vesiratkaisujen tarjoaja Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Tuotamme teollisuudelle höyryä, lämpöä ja kylmää sekä toteutamme erilaisia ratkaisuja energia-, vesi- ja materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Kiinteistöille tuotamme lämmitystä ja viilennystä kaukolämmöllä sekä kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla, joissa hyödynnämme muun muassa bio- ja geoenergiaa. Liiketoimintamallimme perustuu kokonaispalveluun ja pitkäaikaiseen kumppanuuteen.
Liikevaihtomme on 200 meur ja taseen loppusumma 800 meur. Meillä on lähes 40 vuoden kokemus ja palveluksessamme on noin 370 ammattilaista. Operoimme yli 300 energialaitosta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1900 MW. www.adven.fi
Pankaboard
Pankaboard tarjoaa laadukkaita kartonkiratkaisuja pakkauksiin, erilaisiin graafisiin ja teollisiin käyttötarkoituksiin sekä tarjoilutuotteisiin. Olemme maailmanlaajuisesti johtava paksujen taivekartonkien ja päällystämättömien erikoiskartonkien valmistaja. Joustavan toimintamallin, erikoistuneiden koneiden ja osaavan henkilöstön ansiosta pystymme vastaamaan asiakkaidemme vaativiinkin tarpeisiin.
Toimimme vastuullisesti. Kaikki kartonkimme ovat ensikuidusta valmistettuja, elintarvikehyväksyttyjä tuotteita. Raakapuu hankitaan tehokkaasti lähiseudun metsistä, ja meillä on oma biopolttoainetta hyödyntävä höyryvoimalaitos. Tämä pienentää ympäristövaikutuksemme ja hiilijalanjälkemme minimiin.
Meillä on oma maailmanlaajuinen myyntitoimistojen ja -edustajien verkosto, ja yli 500 asiakasta 65 maassa. Palveluksessamme työskentelee noin 160 henkilöä. http://www.pankaboard.com
RADIOJUTTU: Miten anteeksiantamisen emoji voi vähentää vihapuhetta?
Vihapuhe nousee aina tasaisin väliajoin julkisen keskustelun aiheeksi, ja tutkimusten mukaan eniten vihapuhetta ilmenee somessa.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja useat rauhanjärjestöt ovat mukana Suomesta liikkeelle lähteneessä globaalissa kampanjassa, jossa etsitään anteeksiannon emojia, joka tällä hetkellä puuttuu hymiöiden valikoimasta. Kampanjaan on myös haastettu julkisuuden henkilöitä kertomaan, mitä anteeksiantaminen heille merkitsee.
Radiojutussa kuullaan, miten anteeksianto ja vihapuhe liittyvät toisiinsa: Miten anteeksiannon emoji voi rauhoittaa some-keskustelua? Entä minkälaisissa tilanteissa anteeksiannon emojille olisi erityisesti tarvetta?
Radiojutun haastateltavana on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen.
Radiojutun haastattelijana on Elina Kirvesniemi.
Haastattelusta on editoitu noin 3 ja 5 minuutin pituiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa. Lataa radiojutut tämän linkin takaa.
Voit kuunnella 3 minuutin radiojutun tästä:
JULKAISUVAPAA HETI
Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Emoji-kampanjan kanssa. Kampanjassa ovat mukana Suomen evankelis-luterilainen kirkko, CMI, Diakonissalaitos, Kirkon ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, The Network for Religious and Traditional Peacemakers, Clear Channel ja Kaiku Helsinki.
Sofigate ja Vantaa allekirjoittivat IT-integraattoripalvelujen sopimuksen - Vantaan työntekijöitä siirtyy Sofigatelle
Vantaan kaupunki valitsi toukokuussa bisnesteknologian asiantuntijayritys Sofigaten IT-integraattoripalvelujen kehittäjäkumppanikseen ja palveluntarjoajakseen usealla IT-palvelujen osa-alueella. Sofigate ryhtyy tuottamaan palveluja sopimuksen mukaisesti yhteistyössä kumppaninsa Goforen kanssa joulukuun alusta alkaen. Samassa yhteydessä Vantaan henkilöstöstä siirtyy 12 työntekijää liikkeenluovutuksella Sofigaten palvelukseen.
Vantaan kaupunki kilpailutti keväällä tietohallintonsa toiminnan resursoinnin sekä taktisen ja operatiivisen tason johtamisen. Kilpailutuksen voittanut Sofigate on tehnyt yhteistyötä Vantaan tietohallinnon ja toimialojen kanssa jo vuodesta 2014 asti kymmenissä erikokoisissa hankkeissa.
”Näemme kumppanuuden erinomaisena mahdollisuutena vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen ja kunnallisten palvelujen digitalisointiin. Toivotamme Vantaalta siirtyvät huippuammattilaiset lämpimästi tervetulleeksi Sofigatelle”, sanoo Sofigaten toimitusjohtaja Sami Karkkila.
IT-integraattorina Sofigate toimii tiiviissä yhteistyössä Vantaan strategisen tietohallinnon ja toimialojen kanssa. Tehtäviin kuuluu vastata koko taktisen ja operatiivisen tason IT-toiminnasta aina kysynnästä, kehitykseen ja palveluihin sekä palvelutoimittajien johtamiseen.
Kumppanuuden avulla Vantaa hakee toimivia ratkaisuja, käytännönläheisiä toimintamalleja ja innovaatioita, joiden avulla kaupunki voi tehostaa toimintoja, parantaa nykyisten palvelujen asiakaskokemusta sekä rakentaa aivan uusia kaupunkilaisia hyödyttäviä digitaalisia palveluja. Sopimus kattaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tietohallinnon palvelut.
Viisivuotisen sopimuksen arvo on 28 miljoonaa euroa ilman sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tietohallinnon palveluja.
Kuvia: Sofigaten toimitusjohtaja Sami Karkkila
Mediayhteydenotot:
Milla Kettunen, viestintäpäällikkö, Sofigate
puh. 044 570 9863
milla.kettunen@sofigate.com
Vuonna 2003 perustettu Sofigate auttaa johtamaan ja rakentamaan bisnesteknologiaa maailman edistyksellisimpien digitaalisten innovaatioiden avulla. Bisnesteknologian pioneerina ja markkinoiden edelläkävijänä Sofigate tarjoaa yrityksille ja organisaatioille parhaat ihmiset, käytännöt ja työkalut. Sofigaten palveluksessa on yli 530 johtamisen ja bisnesteknologian ammattilaista Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Kotimainen tomaatti kestää vertailun talvellakin – kasvihuoneviljely on Suomessa monin tavoin ekologisempaa kuin etelässä
Kotimainen kasvihuoneviljely on kehittynyt nopeasti aiempaa kestävämmäksi tuotantotavaksi. Teknologia on avittanut kasvihuoneen valaisuratkaisuja, ja moni viljelijä on siirtynyt led-valoihin. Närpiöläinen Stefan Gulin vaihtoi tomaattiviljelynsä lamput ledeihin, ja tomaattisato kasvoi noin 15 prosenttia samalla kun energiankulutus laski huomattavasti.
Närpiöläinen tomaattiviljelijä Stefan Gulin aloitti kasvihuoneyrittäjänä vuonna 2003 sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Hän oli yksi ensimmäisistä Närpiön viljelijöistä, joka asensi kasvihuoneisiinsa led-valot. Moni viljelijä on tullut perässä.
”Siirryimme ledeihin vuonna 2013 pienellä koealueella. Pari vuotta sen jälkeen jatkoimme led-valojen asentamista yhä suuremmille alueille, ja 2016 koko 13 000 neliömetrin alueella oli ledit”, Gulin sanoo.
Nyt Gulinin kasvihuoneiden suurpainenatriumlamppuja täydentävät ledit, jotka kuluttavat vähemmän sähköä, tuottavat vähemmän päästöjä ja kasvattavat kasveja nopeammin.
Ennen asennusta Gulin kävi monta kertaa Hollannissa tutustumassa valaistukseen ja sen toimintaan. Yritykselle investointi led-valoihin oli suuri.
”Käytännössä investointi maksoi noin miljoona euroa, mutta kustannustehokkaamman tuotannon saavuttamiseksi uskon, että on hyvä hyödyntää uutta teknologiaa, jotta voimme kehittää kasvihuoneviljelyä jatkossakin”, hän kertoo.
Ledeistä taloudellista vaikutusta ja suuri ympäristöhyöty
Aikaisemmin kasvihuonetuotanto kulutti valtavasti sähköä talvella. Viljelijöiden siirtyminen vähäpäästöisempiin energianlähteisiin on pienentänyt roimasti kotimaisen kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä.
Oy Gulin Ab:ssä monet valinnat on tehty ympäristö edellä. Esimerkiksi kasvihuone lämpenee puuhakkeella, ja lyhyet kuljetusmatkat kuluttajille, auttavat minimoimaan hävikin.
Gulin kertoo, että etenkin ledien ympäristöhyöty on ollut yritykselle suuri. Ledeistä saadaan myös taloudellista hyötyä.
”Voimme tuottaa enemmän satoa vähemmällä energialla, ympäristöystävällisesti. Tomaattisato kasvoi noin 15 prosenttia ja energiankulutus laski huomattavasti”, Gulin kertoo.
Öljynkäyttö on pudonnut kasvihuoneissa kymmenessä vuodessa 85 prosenttia
Luonnonvarakeskuksen tuottaman viime keväänä julkaistun tutkimuksen mukaan* kotimaisen kasvihuoneviljelyn tuotannon hiilijalanjälki on puolittunut vuosien 2004-2017 välillä. Merkittävänä tekijänä on öljynkäytön väheneminen jopa 85 prosentilla.
Kun vertaillaan kotimaisen kasvihuonetuotteen ja ulkomaan tuontikasviksen ympäristövaikutuksia, energiankäyttö ei ole suinkaan ainut asia, johon kiinnittää huomiota. Esimerkiksi yhden kotimaisen kurkku- tai tomaattikilon tuotantoon tarvitaan noin 20-35 litraa vettä. Espanjalaisen tuotannon vesijalanjälki on 91-kertainen, eli reilusti yli 3 000 litraa tomaattikiloa kohden.
Myös viljelyaloissa on eroa: esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan kymmenkertainen ala maata saman vihannesmäärän tuotantoon Suomeen verrattuna.
Kestävä kuluttaja miettii valinnoissaan myös esimerkiksi työntekijöiden oloja tuotannossa. Kotimaisen tuotteen ostopäätöksen jälkeen voi olla varma siitä, että teko on vastuullinen.
Gulin toivoo, että myös kuluttajat arvostaisivat yhä enemmän ekologisuutta ruokaostoksissaan ja nostaa esille kotimaisten kasvisten puhtauden.
”Meille suomalaisille kasvihuoneviljelijöille on suuri etu, että voimme kasvattaa kasviksia käyttämättä torjunta-aineita toisin kuin eteläisillä leveysasteilla. Biologisen torjunnan lisäksi meillä Suomessa on puhdas ja raikas kasteluvesi”, hän sanoo.
Lisätietoja:
Johanna Smith
SLC:n puutarha-asiamies
p. 041 465 1094
johanna.smith@slc.fi
Stefan Gulin
kasvihuoneyrittäjä
Oy Gulin Ab, Närpiö
p. 0400 697 075
sähköposti stefan.gulin@agrolink.fi
Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernära