Yksiö on monen opiskelijan ykköshaave asumisen suhteen. Soluasumiseen ja kanssa-asukkaisiin liittyy paljon ennakkoluuloja, jotka voivat viedä huomion yhteisasumisen hyvistä puolista. Hoasin soluasukkaat kertovat, miksi soluasunto on hyvä vaihtoehto yksiölle.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin jonossa on tälläkin hetkellä lähes 5 300 hakemusta, joista yli puolessa toivotaan yksiötä. Säätiö rakentaa uusia asuntoja ja remontoi vanhoja vastatakseen yksiöiden kasvavaan kysyntään, mutta suuri osa asunnoista on soluja. Hoasin toimitusjohtajan Matti Tarhion mukaan säätiö haluaa tarjota opiskelijoille asuntoja monipuolisesti.

”Moni ajattelee yhä, että yksiöön päästään ja soluun joudutaan. Pitkän jonotusajan takana olevasta yksiöstä haaveillut saattaa kuitenkin yllättyä siitä, kuinka viihtyykin jaetussa asunnossa, jossa löytyy aina joku jakamaan opiskelija-arkea”, Tarhio sanoo.

Millä tavoin yhteisasuminen eroaa yksin asumisesta? Rauhaa rakastava voi viihtyä yksiössä, mutta soluasuminen mahdollistaa monta asiaa, joita ei yksiössä voi toteuttaa. Soluasunnossakin oman huoneen rauhaan pääsee aina tarvittaessa. Hoasin soluissa asuvat jakoivat omia näkemyksiään siitä, mikä soluasumisessa toimii.

1. Solussa säästää kustannuksissa – Kun useampi henkilö jakaa asumisen kustannuksia, rahaa jää enemmän käytettäväksi elämiseen. Halvimmillaan solusta saa huoneen 200 eurolla.

”Soluasuminen antaa hintansa vuoksi mahdollisuuden säästää enemmän. Vuokran jälkeen jää rahaa muuhunkin elämään, vaikka en käy töissä opintojen ohella”, kertoo Santeri.

2. Solussa apua on aina saatavilla – Saman katon alla asuvalta saa helposti apua. Hankalatkin koulutehtävät voivat ratketa helposti kämppiksen avulla.

”Aina on turvallinen olo. Jos jotain tapahtuisi, olisi auttaja lähellä”, kertoo Suvi.

3. Soluasunnossa ei tarvitse tehdä kotitöitä yksin – Useamman henkilön jakaessa asunnon myös vastuita on helpompi jakaa. Kämppisten kanssa voi myös sopia ruoanlaitosta yhdessä, mikä säästää rahaa.

”Yhteisöllisyys solussa on tuonut paljon ja onnistunut hyvin. Teemme ruokaa, ratkaisemme ongelmia ja siivoamme suurempia yleisiä tiloja yhdessä.”, sanoo Sanna.

4. Soluasuminen auttaa pääsemään alkuun uudessa kaupungissa – Moni muuttaa opintojen perässä uudelle paikkakunnalle. Tällöin sosiaalisia suhteita on helppo rakentaa soluasunnossa. Kämppikseltä voi myös saada hyviä vinkkejä erilaisista tapahtumista.

”Kämppis oli vanhempi opiskelija ja oli turvallisen tuntuista muuttaa ensimmäistä kertaa omilleen 19-vuotiaana, kun kotona oli seuraa ja joku, jolta kysyä apua arkisiin juttuihin”, kertoo Lauri.

5. Soluasunnossa ystävät ovat lähellä – Jos kämppiksistä tulee ystäviä, ei tarvitse lähteä kauas kotoa viettääkseen heidän kanssaan aikaa. Soluasunnossa voi myös tutustua ihmisiin, joita ei muuten tulisi tavattua.

”Sain soluasunnossa sydänystävän! Solussa saa aina halutessaan helposti seuraa. Pimeitä arki-iltoja piristävät kämppikset ja yhteiset leffa- ja saunaillat”, kertoo Karoliina.

Lisätietoja

Matti Tarhio, toimitusjohtaja, Hoas
p. 0400 800 255
matti.tarhio@hoas.fi

Opiskelija-asukkaiden haastatteluja varten voi kysyä yhteystietoja viestintätoimisto Kaiku Helsingistä.

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä 10 000 kpl ja asukkaita noin 19 000. www.hoas.fi