Ilmastotoimien kunnianhimon kiireellinen lisääminen sekä kansainvälisesti että Suomessa on välttämätöntä, jotta Pariisin sopimuksen tavoite saavutetaan. Ilmastopaneelin tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035, mutta ilmastotoimia tulee tiukentaa ja nopeuttaa. Ilmastopaneeli on laskenut hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle päästövähennyspolun. Sen merkittävimmät päästövähennykset tapahtuvat energiasektorilla.

Pariisin sopimuksen päästövähennyslupausten kunnianhimo ei riitä

Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova sopimus, joka tarjoaa tarvittavat puitteet globaalien ilmastotoimien toteutukseen. Sopimuksen ydin on jokaisen maan itse tehtävissä päästövähennyslupauksissa eli kansallisissa panoksissa. Tällä hetkellä kansalliset panokset eivät riitä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi 1,5 asteen tasolle. Suuret valtiot on saatava mukaan koko maailman kirittämiseksi.

Ilmastopaneeli on käynyt läpi 15 keskeisen päästäjämaan ilmastotavoitteet, toimet ja mahdollisuudet kiristää toimia. Esimerkiksi Kiinan kansallisesti määritelty panos on selkeästi riittämätön Pariisin sopimuksen tavoitteiden näkökulmasta. Intiassa taas keskeisessä asemassa on uuden hiilivoimalan rakentaminen: siitä luopuminen toisi Intian ilmastopolitiikan linjaan 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Hiilineutraalius välitavoitteena – päästöt alas 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä

Ilmastopaneelin oikeudenmukaisuuslaskelmien perusteella Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on linjassa Pariisin sopimuksen kunnianhimon tason kanssa. Suomen tulee vähentää päästöjä vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Tällöin päästöjä on jäljellä noin 21,4 Mt, ja maankäyttösektorin nettonielun on oltava vähintään tämän päästömäärän suuruinen. Jotta hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2035 mennessä, Suomen tulisi kiristää ja nopeuttaa ilmastotoimiaan. Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei ole lopullinen tavoite. Suomen on vähennettävä päästöjä ja kasvatettava nieluja päästöjä suuremmiksi.

Ilmastopaneeli laski päästövähennyspolun – hiilineutraaliuden saavuttamisessa energiasektorilla merkittävin rooli

Ilmastopaneeli on hahmottanut päästövähennyspolun vuoteen 2035. Sektorikohtaisen skenaariotyön perusteella vähintään 68 prosentin vähennys vuoden 1990 päästötasoon on mahdollinen. Keskeisin rooli kokonaispäästövähennyksissä on energiateollisuudella, jonka päästöt vähenisivät Ilmastopaneelin päästövähennyspolun mukaan 77 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2035 mennessä.

Kotimaan liikenteen päästövähennyspolussa suurimmat vaikutukset saadaan liikenteen sähköistymisestä ja kestävien biopolttoaineiden käytön lisäämisestä. Maatalouden sektorilla lehmien ja sikojen määrän oletetaan vähenevän kasvisruokapainotteisemman ruokavalion seurauksena 25 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna. LULUCF-sektorilla tärkeää on Suomen metsänielujen kasvattaminen, jotta hiilineutraalius saavutetaan. Sen sijaan liian intensiivinen metsien hyödyntäminen vaikeuttaa hiilineutraaliuden saavuttamista huomattavasti.

Ilmastotoimijat ovat aiempaa aktiivisempia – yhteisöjen merkitys nousee

Ilmastopaneeli on jaotellut ilmastotoimijat neljään ryhmään: 1) julkinen hallinto 2) yritykset 3) yhteisöt ja 4) kansalaiset. Jokaisen ryhmän aktiivisuus on noussut viime vuosina, mikä johtuu osittain ilmastohuolen kasvusta. Suomessa julkiset tahot ovat kiitettävällä tarmolla mukana ilmastotoimissa sekä valtiollisella että kunnallisella tasolla. Yhä suurempi joukko yrityksiä selvittää hiilipäästönsä lähteet ja etsii tehokkaita keinoja niiden alentamiseen.

Kunnianhimoisia ilmastotoimia tukeva kansalaisaktiivisuus myös jatkaa kasvuaan, mikä näkyy kuluttajien valinnoissa ja poliittisessa vaikuttamisessa. Myös erilaisten yhteisöjen merkitys ja näkyvyys ilmastotoimissa on kasvussa. Koska erilaiset yksityiset ja julkiset yhteisölliset toimijat voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vahvemmin kuin yksittäiset kansalaiset, Ilmastopaneelin mukaan Suomeen tarvitaan järjestelmätasoisia toimia ja yhteistyötä järjestäytyneiden toimijoiden kesken, jotta asetettuja tavoitteita edistetään tehokkaasti ja jotta ne koetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisiksi.

Katso täältä Ilmastopaneelin päästövähennyspolun tarkemmat tiedot ja lue politiikkasuositus kokonaisuudessaan: Kohti ilmastokestävää maailmaa ja Suomea – päästöjen vähentämisen perspektiivit ja toimijat >>

Seuraa täältä tilaisuutta: Ilmastopaneelin syysseminaari: Me ja maailma – ilmastotoimien seuraavat askeleet >>

Julkaisuvapaita kuvia: Graafi: Ilmastopaneelin päästöpolun mukaiset päästöt sektoreittain eri vuosina >>

Ilmastopaneelin politiikkasuositus on osa paneelin hanketta Kuinka paljon ja kenen kanssa – päästöjen vähentämisen perspektiivit ja toimijat. Hankkeen tavoitteena on luoda selkeä kuva siitä, mikä on tieteen viesti ilmastonmuutoksen hillinnän tilasta ja tarpeista. Hankkeessa luodaan myös näkemys siitä, mitkä ovat tärkeimmät edistettävät ilmastotoimet Suomessa ja keskeisissä muissa maissa.

Lisätietoja:

Kati Kulovesi
professori, kansainvälinen oikeus
Itä-Suomen yliopisto
puh. 050 439 217
kati.kulovesi@uef.fi

Markku Ollikainen
Ilmastopaneelin puheenjohtaja
professori, ympäristöekonomia
Helsingin yliopisto
puh. 050 415 1201
markku.ollikainen@helsinki.fi

Ilmastopaneeli
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa kaksihenkinen sihteeristö. Vuosina 2016-2019 on käynnissä ensimmäinen valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toimikausi. Twitter: Ilmastopaneeli1